Moron ajokauden avaus 2013

Laitetaan nyt näin ennakkoon vähän tietoa Moron ajokauden avauksesta kaudelle 2013. Bongasin alla olevan ilmoituksen Aamulehden Moro liitteestä, kuten varmaan iso osa teistä muistakin joille kyseinen aviisi on postilaatikkoon tipahtanut. Mutta laitetaan nyt vähän kirjoitusta blogiinkin, jos vaikka innokkaimmat ilmaisjakelulehtien hävittäjät ovat kerinneet lehden paperinkeräykseen tunkemaan ennen kuin sen lukasivat.

Eli Mustalahden satamassa Tampereella tiistaina 21.5.2013 klo 16-20 välisenä aikana on jälleen (lue toistamiseen) Moro-lehden ja yhteistyökumppaneiden järjestämä ajokauden avaus tapahtuma. Päivä ja paikkahan on normaali tiistai-kokoontumispaikka meille Manse prätkäilijöille, mutta nyt on mukaan otettu vähän tapahtumaa. On merkkiliikkeiden edustajia, kaikenlaista muuta myyjää sekä Vehoniemen ja Mobilian automuseoiden veteraani moottoripyöriä. Ja totta kai ne Mansen Masinistien veteraanimopot. Niistä kai valitaan joku taas äänestämällä kylän tyylikkäimmäksi ajopeliksi. Ja tottai kai Mustalahden kahvilat ja ravintolat tarjoavat palveluitaan ko päivänä. Autoiltaha alueelle on pääsy kielletty klo 20 asti.

Nyt sitten vaan kaikki paikalle ihastelemaan kaksipyöräisten maailmaa. Toivottavasti vielä säät suosivat.

Moron ajokauden avaus -mainos Aamulehden Moro liitteessä 8.5.2013

Ensimmäinen video prätkällä

Tässä ensimmäinen video yritelmä Liquid Image Ego HD-videokameralla ja moottoripyöräkiinnityksellä. Kaikille Manselaisille prätkäilijöille tuttu reitti Tahmelan ja Pyynikin kautta Pyynikin näkötornille. Ainakin noissa 30-45 km/h nopeuksissa värinä kuvassa on melko vähäistä. Tosin ääni rätisee ja kohisee ajoviiman takia, tarvii varmaan säätää kameran äänituloa vähän alaspäin. Nämä tälläiset säädöt ovat sellaisia, että niitä ei saa aikaiseksi ja tiedä muuten kuin kokeilemalla ja tekemällä videoita. Mutta tästä on hyvä jatkaa kuvaamista ja kameran kuljettamista mukana. Voi tulla mielenkiintoisia pätkiä kuvattua ja ajettua. Videoa saa kommentoida joko tähän alle tai sitten youtubeen meidän kanavalle.

Kamera kiinni prätkään

Ajokauden ensimmäisestä, ja toivottavasti viimeisestä, takaiskusta on sitten selvitty, ja Inturderissa on uusi, jälleen, takarengas alla. Toivottavasti nyt päästään pikkasen pidemmälle kuin edelliset 120 km. Ehkä jopa muutama ajokausi eteenpäin. Mutta asiaan. Samalla kun hain prätkän pajalta päätin kiinnittää jo talvella hankkimani kameratelineen ohjaustankoon. Siinä mahdollistetaan kameran kiinnittäminen moottoripyörään. Ja hieman erilaisten valokuvien tai videokuvan ottaminen ja jakaminen maailmalle.

Kiinnike on tarkoitettu Liquid Image Ego HD-videokameralle, mutta ajattelin ja toivoin, että saisin samaan kiinnikkeeseen kiinni myös tarvittaessa Canon PowerShot D10 digipokkarin. Kiinnikkeessä kun on kameroissa standardi 1/4" ruuvikierre, joten siihen saa kyllä kiinni kaikki kamerat joiden pohjasta tuollainen kiinnikereikä löytyy. Eli yleisimmät digipokkarit ja videokamerat. Mutta Intruderin ohjaustanko on vähän hassun mallinen ja kun siinä on vielä kiinni pieni pleksikin, niin ei siinä ollut hirveästi erilaisia variaatioita kiinnikkeen kiinnittämiseksi. Oikeastaan vain yksi mahdollinen ja hyvä paikka. Ohjaustangon vasemmalla puolella pelintyvessä. Kiinnike sinänsä on hyvä, sillä siinä on pieni kuulapää jolla voi hienosäätää kameran asennon kohdalleen. Mutta tähän kiinnikkeeseen tällä paikalla ei saa kiinni muita kameroita kuin Egon. Pleksin kun poistaisi niin tilaa olisi enemmän kameralle. Voi olla että jossain vaiheessa kautta täytyy taas kokeilla miltä tuntuu ajella Intruderilla ilman plelksiä

Liquid Image Egon kiinnike ohjaustangossa. Huomaa kuulapää jolla voi hienosäätää kameran asentoa.

Tältä se sitten näyttää edestäpäin. Tilaa ei aivan ole digipokkarille, paitsi jos poistaa pleksin.

 Liquid Image Ego HD-videokamera on kyllä melko pieni ja istuu itseasiassa melko hyvin tähän kiinnikkeeseen peilin ja pleksin väliin. Aivan kuten kahdesta alla olevasta kuvasta näette. Se kuinka paljon kamera sitten tärisee, joko moottorinvärinöistä tai tuulen voimasta selviää vasta sitten kun ollaan saatu kuvattua ensimmäiset testivideokuvat tällä viritelmällä. Tosin kiinnikkeen alla on melko vahvasta kumista tehdyt palat varmistamassa kiinnitystä ja poistamassa värinöitä.

Ego kiinni prätkässä. Nyt vaan ajelemaan mutkateitä ja kuvaamaan.

Tältä se näytää kuskin pukilta. Aika pieni kamera tuo Ego.

Täysin keskellä omaa ajolinjaa ei kamera ole, mutta ehkä tähän kuvakulmaan tottuu. Alla olevasta kuvasta näkee minkälaisella kuvakulmalla Ego ottaa stillkuvia, samanlaisella kuvakulmalla 0-zoomilla se ottaa myös videokuvaa. Kovin paljon ei prätkän osat tule häiritsemään kuvassa näkyviä tapahtumia.

Tässä kuvassa kuvakulma ja näkymä Egon stillkuvassa. Vähän on sivussa, mutta ehkä siihen tottuu.

Ehkä tässä jonain päivänä pääsen ottamaan ensimmäiset tyyppikuvaukset prätkän ja Egon kanssa, siihen asti joudutte tyytymään maastopyörällä kuvattuun materiaaliin Egon suhteen. Aikaisemmassa postauksessa siitä.

Onni onnettomuudessa

Sen verra paljon oli muita kulkijoita, autoja ja jalankulkijoita, siinä liikenneympyrässä ettei vauhtia ollut paljon. Olisiko ollut vajaa 25 km/h tai jotain sinne päin. Ja näin tarkemmin ja myöhemmin ajateltuna taisi se prätkä käyttäytyä hieman oudosti jo siinä loivassa alamäessä ennen sitä ympyrää. Mutta siinä ympyrässä se sitten tapahtui, sopivasti ympyrää ajaessa vasemmalle nojatessa. Takarengas tyhjeni kai lopullisesti, ja siitähän ei yleensä hyvää seuraa. Rengas muljahti vanteella ja koko paketti lähti kaatumaan vasemmalle kyljelleen. Mutta pidinpä paketin pystyssä. Vasenta jalkaa maahan ja painoa vastaan ottamaan. Intruder ja kuski taitavat yhteensä painaa reilut 350 kg ja se koko paino tuli vasemman jalan päälle. Kun vielä ajokengät estivät jalan liukumisen piti jonkun paikan antaa periksi. Ja se paikkahan on tietenkin polvi. Onneksi mitään ei mennyt poikki tai muuten rikki, nivelsiteet vain venyivät ja paukkuivat.

Tässä sitä nyt ollaan. Polvi kipeenä, prätkä korjaamolla, ankara v*****s mutta toisaalta huojentunut olo. Ainoa todellinen vahinko on rikkinäinen takarengas. Olisi voinut käydä pahemminkin. Kai? En ole ikinä ennen kärsinyt rengasrikkoa kaksipyöräisellä ajaessa. Rahallisesti tässä tietenkin kärsitään uuden renkaan verran ja menee kauniita kevätpäiviä ajon kannalta hukkaan kun pyörä seisoo korjaamolla.

Mitä tässä sitten tapahtui? Ihan varma en kyllä ole itsekään. Prätkän renkaat oli tosiaan vaihdettu nyt talven aikana. Ja niillä oli keritty ajamaan vasta reilu 120 km. Mutta niin vain takarenkaan yhdestä urasta löytyi noin peukalonkynnen kokoinen viilto läpi kumikerrosten. Olisinko ajanut lasinsirun tai muovinkapoaleen yli, joka olisi viiltäny renkaan niin että kaarteessa se olisi lopullusesti revennyt? Vai voisiko syynä olla karkea sepeli jota ajoradoille kylvetään talven aikana? Yksi mahdollisuus on tietenkin ilkivalta. Joku idiootti on voinut jotain terävää näyttää takarenkaalle tuossa lähiön parkkipaikalla. Mahdollista mutta en siihen haluaisi uskoa.

Syystä tai toisesta takarenkaan urassa oli kuitenkin läpiviilto joka tyhjensi renkaan siinä liikenneympyrässä. Ja jotta en kaatuisi otin koko paketin ja sen painon vastaan vasemmalla jalalla. Nyt vasen polvi huutaa hoosiannaa ja prätkä odottelee uutta takarengasta. Seuraavaksi hoosiannaa huutaa lompakko, kun mennää hakemaan prätkää uuden renkaan kanssa pajalta.. Tulee kohtuu kallis ajokausi, kun noita renkaita joutuu urakalla ostamaan. Kai sen renkaan saisi kasko-vakuutukseen mutta kannattako se? Omavastuu kuitenkin on 150€ ja bonukset tippuvat. Laskelmien paikka.

Näillä mennään kuitenkin tätä ajokautta eteenpäin. Olisin toivonut kirjottavani jotain pisitiivista, mutta ollaa ilosia että kirjoitan kuitenkin jotain.