maanantai 11. kesäkuuta 2007

Ahvenanmaa 2007, osa 2

Reissu on sitten onnellisesti ohi. Pyörät pysyivät pystyssä lautoilla, majoituspaikka löytyi helposti ja saaria tuli alettua ympäriinsä ilman suurempia ongelmia. Ja kotimatkakin sujui leppoisasti ajelemalla. Kaikenkaikkiaan koko reissulla tuli kilometrejä n. 700.

Majoitus oli Vårdön saarella Bomans Gesthemmissä. Se on valittu vuoden 2007 retkeilymajaksi. Me olimme omassa saunallisessa mökissa, mutta tarjolla oli myös huoneita päärakennuksessa tai erillisessä piharakennuksessa. Majoituksen hintaan sisältyi aamupala ja petivaatteet. Paikka oli rauhallinen ja siisti, ja aamupala oli runsas ja maittava. Hinta-laatu suhde oli kohdallaan. Ja emäntä puhui suomea niin tultiin toimeen ilman ongelmia, isännän kanssa puhuttiinkin sitten ruotsia.

Tiet saarilla olivat hyvässä kunnossa, kapeita mutta pinnaltaan hyviä. Punertavalla asfaltilla päällystettyjä. Mutta mihinkä kallion päälle tehty tie routisi. Losseja pääsaarella eteen ei osunut kuin yksi, ja silläkin pääsi salmen yli sutjakkaan. Siltoja oli aina siellä täällä. Ajaminen saarella sujui hyvin, suuria turistiruuhkia ei vielä ollut. Ålandstrafikenin yhteysaluksilla kulku sujui suurinpiirtein hyvin. Tosin vähän pelotti toisella lautalla mopon kiinnittäminen lautan kanteen, liinat eivät saaneet minulta ihan täyttä luottamusta. Mutta muuten niillä oli sujuva kulkea. Tosin ihmetytti paikkojen varaussysteemi lautoille. Vaikka me varasimme lauttapaikkaa 1 1/2 kuukautta aikaisemmin, oli alkuperäisen suunnitelman mukainen lautta täynnä. Kuitenkin sillä lautalla oli paljon tyhjää tilaa. Peruutuspaikkoja olisi varmaan pitänyt kysellä suoraan lautalta? No ei siitä suurta vahinkoa tullut, vaikka kuljimmekin vähän erilailla kuin alunperin suunnittelimme.

Lähettäjä Moottoripyörän satulasta

Nähtävyyksistä kierrettiin Bomarsundin linnan rauniot, Kasteholman linna, Geta vuori ja Pommer laiva Marianhaminan satamassa. Rauniot olivat muutama pystyssä oleva kivimuurin pätkä, mielenkiintoisia historian kannalta muttei mitenkään erikoisen näköisiä. Kasteholma muistutti Hämeenlinnaa, onhan se kai sanoilta ajoilta. Mielenkiintoinen oli sekin. Tuollaisia linnoja kun ei täällä Tampereen seudulla näe. Geta-vuori ei hirveää vaikutusta tehnyt. Tuollaisia nyppylöitä on täällä sisä-Suomessa vaikka kuinka paljon. Ja kun on joskus kiivennyt lähemmäksi 3000 metriä niin mittasuhteet ovat hieman "vinksahtaneet". Pommer oli hieno purjelaiva olisi ollut mielenkiintoista tutustua, mutta ehkä toisen kerran sitten.

Lähettäjä Moottoripyörän satulasta

Lähettäjä Moottoripyörän satulasta

Kaiken kaikkiaan reissusta jäi ihan positiiviset fiilingit. Suosittelen kaikille, jos vaan on mahdollista, poikkeamista Ahvenanmaalla. Onhan jokaisen suomalaisen käytävä siellä edes kerran, että oppii jotain maastaan missä asuu. Mutta ensi vuonna reissu suuntautuu johonkin muualle päin Suomea.

perjantai 8. kesäkuuta 2007

Ahvenanmaa 2007

Menopäivä Ahvenanmaalle alkaa olla lopuillaan. Reitti kulki Tampereelta Huittisten Säkylän ja Mynämäen kautta Kustaviin. Sieltä lossilla ja lautoilla Brändön ja perille Vårdön. Huittisiin saakka oli tylsää ajoa isoa tietä pitkin mutta siitä eteenpäin tiet muuttuivat mutkasemmiksi ja paljon mielenkiintoisimmiksi ajaa. Varsinkin Brändön punainen asfalttitie oli hauskaa ajettavaa.

Säät todella suosivat menomatkaa aurinko paistoi koko ajan ja suurimman ajan pilvettömältä taivaalta. Ajallisesti kaikki sujui hyvin. Paljon myöhemmäksi kuin 12 ei lähtöä olisi voinut jättää. Osnässissä Kustavissa ei luppoaikaa ollut kuin 45 minuuttia. Ja matkan aikana ei paljon taukoja pidetty. Torsholmassa Brändössa tosin jouduimme odottamaan nelisen tuntia kun myöhäisempi lautta oli varaushetkellä täynnä ja jouduimme käytämään aikaisempaa lauttaa, mutta auringonpaisteella tästä ei koitunut suurta haittaa.

Mopojen kiinnitys lautoille kyllä ihmetytti. Ensimmäisellä lautalla liinat vielä toimivat ja kiinnityspisteitä löytyi hyvin, mutta toisella lautalla pyörän kiinnitys kanteen meni ihan hyvän onnen piikkiin. Onneksi meri on tyyni eikä lautta paljon kallistele. Toivottavasti pysyy pystyssä. Sen näkee sitten kun ollaan perillä Hummelvikissä.

Seuraava juttu kirjoitetaankin sitten kun ollaan kierretty Ahvenanmaan pääsaarta. Siinä ehkä enemmän tarinaa nähtävyyksistä ja kohteista missä ajella.