Näin pääsi käymään. Kesä tuli ja meni. Samoin kuin prätkäkausi. Montaakaan kirjotusta tänne blogiin ei ilmestynyt kauden aikana. Tosin tuonne toiseen blogiin tuli kirjoiteltua aktiivisemmin. Tosin ne aiheet eivät käsitelleet prätkäilyä. Ei ole välttämättä hyvä asia kirjoitella kahteen eri blogiin asioita, mutta nyt mennään näillä. En rupea enää yhdistämään blogeja. Toisaalta saahan näin pidettyä jonkinlaista rotia asioden suhteen mitä kirjottaa.
Mitä jäi kaudesta käteen? Perusajelua ympäri etelä-suomen mutkateitä. Reilut 4000 km, tarkemmin voi tutkailla tilastoja tuolta nettisivujen prätkät osiosta. Ei mitään isompaa reissua sitten saatu aikaiseksi, mutta jos vaikka ensivuonna. <- kuuluisia viimeisiä sanoja. Mutta kuitenkin... Kesän ajeluista sen verran että eksyin mielenkiintoisille kolminumeroisille teille ajellessani Helsinki-Vantaan lentokentältä kotiin päin. Numeroita en nyt tähän hätään muista, mutta kai ne kartoista joskus selviää. Tulin kentältä Tuusulaan ja sieltä pikku teitä lähelle Lahtea. Ja sieltä Hämeenkosken kautta kotiin Manseen. Hienoja maaseututeitä,mutkia ja mäkiä, kivoja maisemia ja ennen kaikkea vähän liikennettä. Vai muutama motoristi ajelullaan. Voi olla että noille teille palataan vielä ensi kesänä.
Jossain vaiheessa tuli ilmoitus että helmikuun MP-messut on peruttu. Se kyllä otti päähän, olihan messuista muodostunut jonkinlainen pikku traditio keskelle talvea. Niillä sai hyvin katkaistua talven harmauden ja jo vähän suunnattua ajatuksia tulevaan ajokauteen. Vaikka mihinkään varsinaisiin uutuuksiin ei olekaan varaa sijottaa, oli messuilla silti mukava käydä. No nyt bongasin netistä uutisen joka herätti mielenkiiknnon. Lahdessa järjestetään moottoripyörämessut helmikuussa. Ei mitään niin suurta kun Hesan MP-messut ovat, mutta kuitenkin. 3 päiväiset eli pe-su messukeskuksessa ja näytteilleasettajia jo nyt 70. Niitä ei ole suunniteltu Hesan messujen korvaajikse vaan uudeksi tapahtumaksi. Ja uskon että varmasti herättävät meidän mopoilijoiden huomion nyt kun Hesan messuja ei järjestetä. Itse olen ainakin varautunut Lahden messuille. Ja varmaan niistä tännekin jotain raapustan.
Valokuvia ja matkakertomuksia. Ajatuksia jotka heräävät istuessa moottoripyörän satulassa, tai vaikka auton penkissä. Ajatukset liittyvät oleellisesti prätkiin, ajeluun, kulkemiseen, maantiehen, liikkumiseen ja kaikkeen siihen mitä prätkäilu, ja vähäisissä määrin autoilu, tuo päähän.
maanantai 23. marraskuuta 2009
tiistai 2. kesäkuuta 2009
Vaatetestausta
Nyt on päästy testaamaan uusia ajovarusteita vähän joka säässä. Ajokauden alun kylmissä säissä ja vesisateissa sekä kunnon helteissä. Säät kun ovat sen verran vaihdelleet täällä Mansen seudulla. Hankin talvella alennusmyynnistä Sweep:in ajotakin, edullisesti tietenkin viime vuoden mallia. Housut on jo aikasemmin hankitta samasta mallistosta. Todella lämpimät vaatteet ja hyvin pitävät vettä. Kummassakin on hyvä tikkivuori jonka saa vetoketjulla kiinni.
Ja ainakin vielä kummatkin vaatteet ovat pitäneet taivaalta tulleen veden ulkopuolella. Vaikka ei niitä ajoja vielä ole hirveissä kaatosateissa ajettu, ainakaan pitkiä reissuja. Vaihdoin myös ajosaappaat uusiin. Vanhoista bootsimallisista rupesi vesi tunkemaan saumoista läpi vaikka kuinka lankkasi ja hoisi niitä. Uudet kengät ovat MP- asun Stepit. Nyt ainakin tuntuvat hyvältä jalkaan ja pitävät vettä. Saa nähdä kuinka muuttuvat käytössä, mutta ei niiden parempaan suuntaan pitäisi mennä kun muotoutuvat jalkaan. Ja hyvällä hoidolla varmaan kestävät monta ajokautta.
Totta kai kunnon helteellä coretex on kuuma ja varsinkin pysähtyessä ja tauoilla hiki virtaa. Ajaessa vaatteet eivät kuitenkaan liikaa hiosta ja lämpö pystyy säätelemään kerrospukeutumisella. Ja onhan moottoripyörä pukeutuminen aina kompromissia turvallisuuden ja mukavuuden välillä. Keveillä vaatteilla ei tule niin kuuma, mutta onnettomuuden sattuessa suojaa ei välttämättä ole tarjolla niin paljon. Eikä Suomen vaihtelevassa säässä pysy välttämättä kuivana, jos pidemmälle lähtee. Sade kun pääsee aina joskus yllättämään.
Ajokauden kuluessa tai sen lopulla tulee tietenkin ajankohtaiseksi ajotakin ja -housujen pesu. Sitten joutuu miettimään mikä on oikea pesuaine goretex materiaalille? Tähän mennessä ajovarusteita on pesty näytekappaleina saaduilla NikWax pesu- ja kyllästeaineella. Hyvin ovat toimineet, mutta aineen kulutus on melkoista. 500 ml pullo ei riitä kun pariin pesuun. Nyt pitää ruveta jo miettimään tulevaisuuden pesuainetta. Erikoisliikkeistä saisi varmaan jos jonkinlaista pesuainetta, mutta mikä aine on parasta hinta-laatu suhteeltaan? Tarvii varmaan seuraavaksi tutustua tähän aiheeseen tarkemmin. Erilaisia goretex pesuaineita myyvät varmaan mp-liikkeet ja tietenkin retkeilytarvikeliikkeet, urheilukaupat ja partiokaupat. Toivottavasti niissä on ammatitaitoista henkilökuntaa, joka tietää asioista. Eikä vain lue pullon kyljestä tai wepista asioita "mutu" tuntumalla.
Seuraava ajankohtainen hankinta onkin sitten kypärä. Ei siinä että vanha olisi rikki tai muuten huono. Siinä vain ei ole irroitettavaa sisävuorta, se kun vaatii kunnon puhdistusta. Nolan, AGV vai Shoei, umpikypärä vai avattava umpikypärä. Monta asiaa mietittävänä. Onneksi asialla ei ole kiire, voi vaikka ensi talvena katsella poistuvia malleja alennusmyynnistä. Tosin näissä merkeissä pysytään, kai? Ei mitään halpamallia, vaan hyvää hinta-laatu suhdetta.
Ja ainakin vielä kummatkin vaatteet ovat pitäneet taivaalta tulleen veden ulkopuolella. Vaikka ei niitä ajoja vielä ole hirveissä kaatosateissa ajettu, ainakaan pitkiä reissuja. Vaihdoin myös ajosaappaat uusiin. Vanhoista bootsimallisista rupesi vesi tunkemaan saumoista läpi vaikka kuinka lankkasi ja hoisi niitä. Uudet kengät ovat MP- asun Stepit. Nyt ainakin tuntuvat hyvältä jalkaan ja pitävät vettä. Saa nähdä kuinka muuttuvat käytössä, mutta ei niiden parempaan suuntaan pitäisi mennä kun muotoutuvat jalkaan. Ja hyvällä hoidolla varmaan kestävät monta ajokautta.
Totta kai kunnon helteellä coretex on kuuma ja varsinkin pysähtyessä ja tauoilla hiki virtaa. Ajaessa vaatteet eivät kuitenkaan liikaa hiosta ja lämpö pystyy säätelemään kerrospukeutumisella. Ja onhan moottoripyörä pukeutuminen aina kompromissia turvallisuuden ja mukavuuden välillä. Keveillä vaatteilla ei tule niin kuuma, mutta onnettomuuden sattuessa suojaa ei välttämättä ole tarjolla niin paljon. Eikä Suomen vaihtelevassa säässä pysy välttämättä kuivana, jos pidemmälle lähtee. Sade kun pääsee aina joskus yllättämään.
Ajokauden kuluessa tai sen lopulla tulee tietenkin ajankohtaiseksi ajotakin ja -housujen pesu. Sitten joutuu miettimään mikä on oikea pesuaine goretex materiaalille? Tähän mennessä ajovarusteita on pesty näytekappaleina saaduilla NikWax pesu- ja kyllästeaineella. Hyvin ovat toimineet, mutta aineen kulutus on melkoista. 500 ml pullo ei riitä kun pariin pesuun. Nyt pitää ruveta jo miettimään tulevaisuuden pesuainetta. Erikoisliikkeistä saisi varmaan jos jonkinlaista pesuainetta, mutta mikä aine on parasta hinta-laatu suhteeltaan? Tarvii varmaan seuraavaksi tutustua tähän aiheeseen tarkemmin. Erilaisia goretex pesuaineita myyvät varmaan mp-liikkeet ja tietenkin retkeilytarvikeliikkeet, urheilukaupat ja partiokaupat. Toivottavasti niissä on ammatitaitoista henkilökuntaa, joka tietää asioista. Eikä vain lue pullon kyljestä tai wepista asioita "mutu" tuntumalla.
Seuraava ajankohtainen hankinta onkin sitten kypärä. Ei siinä että vanha olisi rikki tai muuten huono. Siinä vain ei ole irroitettavaa sisävuorta, se kun vaatii kunnon puhdistusta. Nolan, AGV vai Shoei, umpikypärä vai avattava umpikypärä. Monta asiaa mietittävänä. Onneksi asialla ei ole kiire, voi vaikka ensi talvena katsella poistuvia malleja alennusmyynnistä. Tosin näissä merkeissä pysytään, kai? Ei mitään halpamallia, vaan hyvää hinta-laatu suhdetta.
sunnuntai 17. toukokuuta 2009
Uusi perusbensa?
Nyt kun bensan sekaan lisätään biopolttoainetta, siis etanolia, on noussut esiin tulevaisuudessa ongelmia tiettyjen automerkkien ja tietyn ikäisten autojen moottorin ja bensansyötön kestävyys tulevaisuuden aineille. Etanoli kun syövyttää muovi-/kumitiivisteitä ja kerää herkemmin vettä joukkoonsa, eli korroosio ongelmia on tiedossa. Jo ensi vuonnahan pitää tankatessa tietää ero merkintöjen E5 ja E10 välillä. E5:ssa on etanolia 5 % ja E10 sitä on 10 %. E5 merkinnällä varustettu bensa pitäisi olla kaikille autoille sopivaa, normaalia E95 bensaa. E10 merkinnällä varustettu ei sitten olekaan ihan sitä normaalia "vanhanajan ysivitosta", eikä välttämättä käykään enää siihen omaan autoon. Ja sitten kun käytössä on enää merkintä E10 pitää autoon lykätä E98 bensaa, siinä kun ei kaiketi ole etanolia mukana. Mutta onhan se kalliimpaa. Taas rahastetaan vanhemman autokaluston omistajia.
Mutta entä sitten moottoripyörät? Tuskinpa niiden moottori tai bensansyöttö kestää sen paremmin etanolia. Autoista on tekeillä listaa mihin sopii E10 merkinnällä oleva bensa ja mihin ei. Mutta kuka tekee tälläisen lista moottoripyöristä? Suomeenhan on tuotu pirusti tai ainakin melko paljon käytettyä moottoripyöräkalustoa Euroopasta, joten ongelma on parin vuoden päästä ajankohtainen. Uusissa autoissa ja moottoripyörissä biopolttoaineen käyttö on varmaankin otettu huomioon jo valmistusvaiheessa. Mihin moottoripyörään voi tankata etanolilla varustettua bensaa ja mihin ei?
Vaihtoehtonahan on aina käyttää E98 bensaa. Tosin hinnaneroa ei välttämättä käytännössä tule hirveästi vaikka litrahinta E98:ssa onkin kalliimpaa. E95 johon on lisätty 10 % etanolia ei välttämättä ole yhtä energiatehokasta kuin E98. Eli kulutus kasvaa käytettäessä E95 bensaa? En tiedä varmasti onko tuolla 10 % minkäänlaista merkitystä kulutukseen, mutta jos on voi tulla kuitenkin taloudellisemmaksi käyttää E98 bensaa, kuin ottaa riskiä etanolipitoisella E95 bensalla.
Koko ajatushan lisätä etanolia bensan joukkoon on tullut ympäristönsuojelullisista näkökulmista. Mutta minkälainen vaikutus tuolla 10 % etanolimäärällä on oikeasti saasteisiin? Jos kulutus lisääntyy nettohyöty voi olla +-0.
Tämä nyt on tällaista pohdintaa pitkän työpäivän jälkeen. Päivän jonka olisi voinut viettää mopon selässä Pirkanmaan mutkateillä, mutta ei. Mutta kai tähänkin tulee kesän ja syksyn aikana jonkinlaista selkeyttä. Toivottavasti. Aktiivisella otteella netistä löytyy nyt jo paljon tietoa biopolttoaineista ja etanolista bensan seassa, mutta se vaatii netin selaamista, kielien ymmärtämistä ja asioiden yhdistämistä, seulomista ja kriittistä ajattelua. Mitään selvää ei ole kukaan suomalainen viranomainen kai tästä asiasta vielä saanut aikaiseksi. Tässä muutama linkki. Austariasta englanniksi, http://www.onlinemechanical.net/...E10.html ja Ruotsista ruotsiksi http://www.alltommotor.se/...1.12281
Mutta entä sitten moottoripyörät? Tuskinpa niiden moottori tai bensansyöttö kestää sen paremmin etanolia. Autoista on tekeillä listaa mihin sopii E10 merkinnällä oleva bensa ja mihin ei. Mutta kuka tekee tälläisen lista moottoripyöristä? Suomeenhan on tuotu pirusti tai ainakin melko paljon käytettyä moottoripyöräkalustoa Euroopasta, joten ongelma on parin vuoden päästä ajankohtainen. Uusissa autoissa ja moottoripyörissä biopolttoaineen käyttö on varmaankin otettu huomioon jo valmistusvaiheessa. Mihin moottoripyörään voi tankata etanolilla varustettua bensaa ja mihin ei?
Vaihtoehtonahan on aina käyttää E98 bensaa. Tosin hinnaneroa ei välttämättä käytännössä tule hirveästi vaikka litrahinta E98:ssa onkin kalliimpaa. E95 johon on lisätty 10 % etanolia ei välttämättä ole yhtä energiatehokasta kuin E98. Eli kulutus kasvaa käytettäessä E95 bensaa? En tiedä varmasti onko tuolla 10 % minkäänlaista merkitystä kulutukseen, mutta jos on voi tulla kuitenkin taloudellisemmaksi käyttää E98 bensaa, kuin ottaa riskiä etanolipitoisella E95 bensalla.
Koko ajatushan lisätä etanolia bensan joukkoon on tullut ympäristönsuojelullisista näkökulmista. Mutta minkälainen vaikutus tuolla 10 % etanolimäärällä on oikeasti saasteisiin? Jos kulutus lisääntyy nettohyöty voi olla +-0.
Tämä nyt on tällaista pohdintaa pitkän työpäivän jälkeen. Päivän jonka olisi voinut viettää mopon selässä Pirkanmaan mutkateillä, mutta ei. Mutta kai tähänkin tulee kesän ja syksyn aikana jonkinlaista selkeyttä. Toivottavasti. Aktiivisella otteella netistä löytyy nyt jo paljon tietoa biopolttoaineista ja etanolista bensan seassa, mutta se vaatii netin selaamista, kielien ymmärtämistä ja asioiden yhdistämistä, seulomista ja kriittistä ajattelua. Mitään selvää ei ole kukaan suomalainen viranomainen kai tästä asiasta vielä saanut aikaiseksi. Tässä muutama linkki. Austariasta englanniksi, http://www.onlinemechanical.net/...E10.html ja Ruotsista ruotsiksi http://www.alltommotor.se/...1.12281
lauantai 25. huhtikuuta 2009
YCCF ajelu Humppilaan 25.4.2009
Ajokauden kunniaksi tuli ajeltua Humppilaan YCCF:n perinteiseen "kokoontumiseen". Mansesta 11 prätkää kohti Vammalaa ja sieltä >35 prätkää Humppilaan. Mahtava kokemus aloittaa uusi ajokausi pilvettömässä auringonpaisteessa, +20°C lämmössä, ja ajella mutkateitä isossa letkassa. Paljon oli kerhon väkea liikkeellä, jonkun laskun mukaan ainakin 125 prätkää. Hanxille kiitos kahveista ja paikalla olleille kiitos ajo-, juttu-, yms-seurasta.
Vammalasta Humppilaan oli mainiota mutkatietä ajelle. Itse en ollut ikinä tätä tietä ajellu joten kokemus oli uusi. Mutta reitti on tästä lähtien mielessä, ja jos siellä päin ajellaan niin varteenotettaa tietä. Tässä vielä linkit kartoille joista näkee kuinka ajeltiin. MENOREITTI, PALUUREITTI Kartat on tehty Nokia E65 kännyllä, bluetooth GPS paikantimella ja Nokia Sportstracker ohjelmalla. Ja siirretty sitten Google Mapsiin.
Tästä on hyvä jatkaa ajokautta. Kun ollaan näin hyvään alkuun päästy niin se antaa odottaa paljon.
Vammalasta Humppilaan oli mainiota mutkatietä ajelle. Itse en ollut ikinä tätä tietä ajellu joten kokemus oli uusi. Mutta reitti on tästä lähtien mielessä, ja jos siellä päin ajellaan niin varteenotettaa tietä. Tässä vielä linkit kartoille joista näkee kuinka ajeltiin. MENOREITTI, PALUUREITTI Kartat on tehty Nokia E65 kännyllä, bluetooth GPS paikantimella ja Nokia Sportstracker ohjelmalla. Ja siirretty sitten Google Mapsiin.
Tästä on hyvä jatkaa ajokautta. Kun ollaan näin hyvään alkuun päästy niin se antaa odottaa paljon.
keskiviikko 22. huhtikuuta 2009
Ajokausi 2009 alkoi
Ajokausi 2009 on sitten korkattu. Prätkä haettiin talvisäilöstä Ylöjärveltä. Öljyt vaihdettuna ja pikkuhuollot tehtynä. Taas on edessä monta mutkakilometriä. Ja ensimmäiset kilometrit oli pakko ajaa heti. Ei millään malttanut ajaa suorinta ja isointa tietä kotiin, vaan piti vähän kierrellä ja kaarrella kaupungilla.
Kesän reissuista ei kyllä ole vieläkään mitään selvyyttä. Mutta johonkin sitä pitäisi ajella. Ainakin TM numero 5/09 oli juttu Suomen kantatie 66 :sta. Sehän lähtee tästä Mansen nurkilta Orivedeltä kohti Pohjanmaata eli on hyvin tavoitettavissa. Sitä pitkin voisi vaikka ajella, ja kattella maisemia. Kun se oikea 66 on aikalailla saavuttamattomissa, ainakin vielä. Ties vaikka tekis videonpätkän ja matkakertomuksen kuvien kanssa näillekin sivuille. Mutta sen suunnittelu on vielä alkuvaiheessa. Tosin ajettiinhan vuonna 2001 Saariston rengastiekin TM:n jutun Suomen kauneimmat tiet perusteella, ja sillekkin reissulle lähdettiin aikalailla nopeella päätöksellä. Pyörät alle ja menoksi.
Ei muuta kun kaikille turvallisia kilometrejä ja mukavia ajokelejä. Lisää juttua ja kuvia kesän kuluessa.
Kesän reissuista ei kyllä ole vieläkään mitään selvyyttä. Mutta johonkin sitä pitäisi ajella. Ainakin TM numero 5/09 oli juttu Suomen kantatie 66 :sta. Sehän lähtee tästä Mansen nurkilta Orivedeltä kohti Pohjanmaata eli on hyvin tavoitettavissa. Sitä pitkin voisi vaikka ajella, ja kattella maisemia. Kun se oikea 66 on aikalailla saavuttamattomissa, ainakin vielä. Ties vaikka tekis videonpätkän ja matkakertomuksen kuvien kanssa näillekin sivuille. Mutta sen suunnittelu on vielä alkuvaiheessa. Tosin ajettiinhan vuonna 2001 Saariston rengastiekin TM:n jutun Suomen kauneimmat tiet perusteella, ja sillekkin reissulle lähdettiin aikalailla nopeella päätöksellä. Pyörät alle ja menoksi.
Ei muuta kun kaikille turvallisia kilometrejä ja mukavia ajokelejä. Lisää juttua ja kuvia kesän kuluessa.
perjantai 20. maaliskuuta 2009
Kevään ensimmäinen 2009
Näin siinä sitten kävi. Kevään ensimmäinen on nyt nähty. Prätkä meinaan. Tän kevään ensimmäinen prätkä tuli vastaan tänään (20.3.2009) täällä Mansen seudulla. Joku onnellinen ajeli prätkällä 3-tiellä Rajasalmen siltojen luona, melkein kuivalla moottoriteillä. No isot tiet ovat jo kohtuu kuivia ja hyvin sulaneita, ainakin päivisin. Niin mikäs niillä on ajellssa? Mutta kyllä näillä sivuteillä joita itse joutuu ajelemaan on vielä melko sohjoista, paikka paikoin.
Olen silti kateellinen. Taas nousi mopokuume oikeen toden teolla. Joutuu kyllä muutaman viikon vielä odottelemaan omaa ajokauden alkua. Talviloma tulossa joskus huhtikuun lopulla, jos vaikka silloin saisi oman prätkänsäkin alleen.
Odottavan aika on pitkä, ennenkuin saa prätkän alla. Kesä tosin menee taas liian nopeasti, ja syksyllä harmittaa kun jäin niin monta reissua ajamatta. Mutta mitään ei suunnitella, ajetaan vain...
Olen silti kateellinen. Taas nousi mopokuume oikeen toden teolla. Joutuu kyllä muutaman viikon vielä odottelemaan omaa ajokauden alkua. Talviloma tulossa joskus huhtikuun lopulla, jos vaikka silloin saisi oman prätkänsäkin alleen.
Odottavan aika on pitkä, ennenkuin saa prätkän alla. Kesä tosin menee taas liian nopeasti, ja syksyllä harmittaa kun jäin niin monta reissua ajamatta. Mutta mitään ei suunnitella, ajetaan vain...
torstai 8. tammikuuta 2009
Bensan kulutuksesta...
Katselin eilen 7. tammikuuta 2009 MTV3:lta Myytinmurtajat ohjelmaa ja siinä oli aika mielenkiintoinen juttu bensankulutuksesta. Ajoivat autolla rekan perässä niin lähellä että rekan muodostama ilmavirta tai imu säästää bensaa. 90 km/h vauhdilla ja eri etäisyyksillä tuli aika mielenkiintoisia tuloksia. Bensan kulutus pieneni parhaimmillaan miltei 40%. Tosin tämä pienennys vaati vain 3 metrin etäisyyden rekan perästä. Sulaa hulluutta ajaa niin lähellä. Mutta 30 metrin etäisyys rekan perästä tiputti kulutusta jo 11%. Tuo 30 metrin etäisyyskin taitaa olla liian pieni 90 km/h nopeudesta, jos hyvällä kelillä suositeltu turvaväli edellä olevaan on 4-5 sekunttia. 90 km/h on 25 m/s ja jos turvaväli on 4 sekunttia, olisi turvaväli metreinä 100 m. Tosin en kyllä ole kenenkään nähneen näin pitkällä turvavälillä maantiellä ajavan. Taitaa se turvaväli yleensä olla 2-3 sekunnin luokkaa, mutta tuollakin ajalla turvallinen etäisyys olisi 50-75 metriä.
Mutta silti mielenkiintoinen huomio tuo bensankulutuksen tippuminen, kun peesaa rekkaa. Nuo tuloksethan ovat vain kokeellisia radalla ajettuja ja mitattuja. Kuinkahan on asianlaita todellisessa liikenteessä? Tuskin päästään kovinkaan kummoisiin bensankulutus säästöihin, jos pidetään edes välttävää turvaväliä ja ajetaan vaihtelevassa liikennevirrassa. Enkä rupea edes itse käytännössä kokeilemaan tuota asiaa.
Kuinkahan tuo rekan tai edellä ajavan auton imu vaikuttaa moottoripyörään? Onko samanlaisia vaikutuksia bensan kulutukseen? En tiedä, enkä tätäkään rupea käytännössä kokeilemaan. Tämä nyt on vaan tälläinen talven ratoksi heitetty ajatusleikki. On kuitenkin turvallisempaa ajaa hyvällä turvavälillä ja seurata liikennettä, kuin yrittää saa aikaiseksi bensansäästöä oman ja muiden liikenneturvallisuuden kustannuksella. Kyllä ne säästöt siinä kulutuksessa on saatava jostain muualta.
Mutta silti mielenkiintoinen huomio tuo bensankulutuksen tippuminen, kun peesaa rekkaa. Nuo tuloksethan ovat vain kokeellisia radalla ajettuja ja mitattuja. Kuinkahan on asianlaita todellisessa liikenteessä? Tuskin päästään kovinkaan kummoisiin bensankulutus säästöihin, jos pidetään edes välttävää turvaväliä ja ajetaan vaihtelevassa liikennevirrassa. Enkä rupea edes itse käytännössä kokeilemaan tuota asiaa.
Kuinkahan tuo rekan tai edellä ajavan auton imu vaikuttaa moottoripyörään? Onko samanlaisia vaikutuksia bensan kulutukseen? En tiedä, enkä tätäkään rupea käytännössä kokeilemaan. Tämä nyt on vaan tälläinen talven ratoksi heitetty ajatusleikki. On kuitenkin turvallisempaa ajaa hyvällä turvavälillä ja seurata liikennettä, kuin yrittää saa aikaiseksi bensansäästöä oman ja muiden liikenneturvallisuuden kustannuksella. Kyllä ne säästöt siinä kulutuksessa on saatava jostain muualta.
maanantai 5. tammikuuta 2009
Kokemuksia huoltoasemista
Näin talven keskellä pikku kirjoitus omista kokemuksista eri huoltoasemilta. Tällä kertaa ei ajeltu moottoripyörällä, mutta onpa tässä blogissa aiemminkin sivuttu asioita muualtakin kuin prätkän selästä. Samanlailla niitä ajatuksia ja mielipiteitä tulee päähän autonpenkilläkin. Jatkossa voisi jopa ajatella jonkinlaista juttusarjaa eri huoltoasemista, joihin ajelureissuilla törmäilee. Tämän kertainen kirjoitusaihe tuli mieleeni tuossa päivällä kun Skodan tankki huusi tyhjyyttään ja poikkesin paikalliselle Teboilille tankkaamaan.
Sen verran kylmää ja kosteaa ilmaa on Mansessa viime päivinä pidellyt että auton lasit on joka aamu, tai ilta välillä on yövuorojakin, olleet umpijäässä. Niitä on sitten raaputeltu oikeen urakalla. Ihmeen hyvin on Skodan lukot olleet sulana, niihin tuhauttelin lukkosulaa ja lukkoöljyä vielä silloin kun lämpötila oli plussan puolella. Mutta ei sitten missään vaiheessa tullut mieleen tunkea sitä lukkoöljyä bensatankin korkkiin. Bensatankin luukku on ihan lukotonta tuosta vaan aukeavaa mallia, mutta korkissa on lukko. Epilän Teboilin pihassa siinä 95E:n vieressä ei sitten bensatankin korkki auennutkaan. Oli ihan umpijäässä, avain ei meinannut ensin mennä edes lukkopesään ja kun sen sinne sai ei sitten hievahtanutkaan mihinkään suuntaan. Eikun Teboilille sisään ja ostaan ensin alkuun lukkosulaa, se vanha omahan on varaston hyllyllä kotona. Niin kuin aina kun lukkosulaa tarvitsisi, se on joko siellä auton sisällä lukot jäässä tai sitten kotona kilometrien päässä.
Eipä ollut Teboilin myyjätär ihmeissään, totesi vaan että et ole tälle päivälle ensimmäinen. Yksi on jo katkaissut avaimensa bensatankinlukkoon. Ja samaan syssyyn jatkoi että ota tosta lukkosula, odota hetki tuon sinulle muovipussillisen kuumaa vettä, millä sulattelet lukon auki. No työvoittohan siittä tuli, 10 minuutin aherruksen jälkeen bensatankin korkki aukesi ja sain tankattua. Onneksi ei ollut kiire mihinkään.
Mutta kyllä Epilän Teboilin myyjätär yllätti positiivisesti. En kerinnyt kissaa sanomaan kun jo oma-alotteisesti toi sitä kuumaa vettä muovipussissa. Vaikka viime aikoina on parjattu ja kommentoitu bensa-asemien palvelualttiudesta ja autojen päälle ymmärtämisestä, niin tämä oli kyllä jo todellista palvelua. Vaikka bensan hinta oli varmaan siinä Mansen keskitasolla 1,129 €/l, halvemmallakin matkan varrella tarjottiin, oli palvelu sen verran hyvää että tästä asemasta voisi saada vaikka vakitankkauspaikan. Tähän on helppo poiketa sekä autolla että moottoripyörällä vaikka ei ihan työmatkan tai muiden ajoreittien varrella olekaan. Mutta on kuitenkin sopivasti lähellä kotia.
Näin todella subjektiivisena, tosin empiiriseä kokemuksena, ja muilta mielipidettä kysymättä, vain tämän yhden kerran perusteella, arvostelen nyt Epilä Teboilin vanhalla kouluarvostelulla asteikolla 4-10.
Teboil Epilä: arvosana 8+
Sen verran kylmää ja kosteaa ilmaa on Mansessa viime päivinä pidellyt että auton lasit on joka aamu, tai ilta välillä on yövuorojakin, olleet umpijäässä. Niitä on sitten raaputeltu oikeen urakalla. Ihmeen hyvin on Skodan lukot olleet sulana, niihin tuhauttelin lukkosulaa ja lukkoöljyä vielä silloin kun lämpötila oli plussan puolella. Mutta ei sitten missään vaiheessa tullut mieleen tunkea sitä lukkoöljyä bensatankin korkkiin. Bensatankin luukku on ihan lukotonta tuosta vaan aukeavaa mallia, mutta korkissa on lukko. Epilän Teboilin pihassa siinä 95E:n vieressä ei sitten bensatankin korkki auennutkaan. Oli ihan umpijäässä, avain ei meinannut ensin mennä edes lukkopesään ja kun sen sinne sai ei sitten hievahtanutkaan mihinkään suuntaan. Eikun Teboilille sisään ja ostaan ensin alkuun lukkosulaa, se vanha omahan on varaston hyllyllä kotona. Niin kuin aina kun lukkosulaa tarvitsisi, se on joko siellä auton sisällä lukot jäässä tai sitten kotona kilometrien päässä.
Eipä ollut Teboilin myyjätär ihmeissään, totesi vaan että et ole tälle päivälle ensimmäinen. Yksi on jo katkaissut avaimensa bensatankinlukkoon. Ja samaan syssyyn jatkoi että ota tosta lukkosula, odota hetki tuon sinulle muovipussillisen kuumaa vettä, millä sulattelet lukon auki. No työvoittohan siittä tuli, 10 minuutin aherruksen jälkeen bensatankin korkki aukesi ja sain tankattua. Onneksi ei ollut kiire mihinkään.
Mutta kyllä Epilän Teboilin myyjätär yllätti positiivisesti. En kerinnyt kissaa sanomaan kun jo oma-alotteisesti toi sitä kuumaa vettä muovipussissa. Vaikka viime aikoina on parjattu ja kommentoitu bensa-asemien palvelualttiudesta ja autojen päälle ymmärtämisestä, niin tämä oli kyllä jo todellista palvelua. Vaikka bensan hinta oli varmaan siinä Mansen keskitasolla 1,129 €/l, halvemmallakin matkan varrella tarjottiin, oli palvelu sen verran hyvää että tästä asemasta voisi saada vaikka vakitankkauspaikan. Tähän on helppo poiketa sekä autolla että moottoripyörällä vaikka ei ihan työmatkan tai muiden ajoreittien varrella olekaan. Mutta on kuitenkin sopivasti lähellä kotia.
Näin todella subjektiivisena, tosin empiiriseä kokemuksena, ja muilta mielipidettä kysymättä, vain tämän yhden kerran perusteella, arvostelen nyt Epilä Teboilin vanhalla kouluarvostelulla asteikolla 4-10.
Teboil Epilä: arvosana 8+
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)