Niin siinä vaan kävi, että kauden ensimmäinen prätkä Mansen teillä on tänään sitten bongattu. Ensimmäinen onnellinen tuli vastaan 3-tien moottoritiepätkällä Ylöjärven kohdalla. No moottoritie oli pääsääntöisesti sula ja kuivakin, ja suurin osa pikkuteistäkin oli tuossa klo 15 aikoihin sulia, mutta ei niin kuivia. Itse joutuu varmaan vielä muutaman viikon odottelemaan ennenkuin saa haettua Intruderin talvisäilöstä. Mutta usko kevään tulemiseen aina kasvaa kun prätkän näkee.
Vaikka tämä talvi onkin todella erilainen verrattuna edellisiin talviin. Vuonna 2007 ajokausi aloitettiin jo 13. huhtikuuta, tänä keväänä ei oikeen taideta päästä noille päiville. Lunta on vielä maassa älytön määrä, ja yöpakkaset huitelevat Mansessa jossain -12°C paikkeilla. Mutta jos vaikka sitten 24. päivä, kun talviloman viimeinen pätkä alkaa...
keskiviikko 24. maaliskuuta 2010
perjantai 12. helmikuuta 2010
Uusi prätkä
Tuli sitten käytyä R.M Heinolla moottoripyörämessujen innostama tarkistaan tarjonta ja tilanne uuden prätkän suhteen. Ja niin siinä vaan kävi että kävelin ulos kaupasta uuden vm 2009 mallisen Suzuki Intruder M800 omistajana. Ihastuin tähän malliin jo Lahdessa käydessä, ja nyt sellainen sitten odottaa kevättä ja lumien sulamista R.M. Heinon varastossa, ja totta kai rekisteröintiä. Pyörähän on ns pakasta revitty eli aivan uusi, vaikka onkin viime vuoden mallia. Siksi varmaan maahantuoja näistä haluaakin päästä eroon tarjoushinnoin. Tosin väriin ei päässyt enää vaikuttamaan, vaan se on musta.
Saa nähdä kuinka nyt kevät sujuu, on vähän enemmän intoa päästä aloittamaan ajokausi, kun muutamina edellisinä vuosina. Kovinkaan paljon ei pysty prätkästä tähän hätään kirjoittamaan, kun ei vielä ole oikeen mitään sanottavaa siitä. Koe istuttu on moneen kertaan ja katseltu kaikista kulmista. Mutta minkälainen prätkä on ajettava ja käsiteltävä, sitä ei pysty sanomaan. Onhan se vähän isompi kuin vanhan Virago XV535, mutta ei niin paljon istumakorkeudeltaan. No onpahan jotain kirjoitettavaa kevään ja kesän aikana, kun käy kokemuksia uudestä pyörästä läpi.
Nyt tarvii varmaan viettää hiljaiseloa joka suhteessa pari kuukautta. Sitten päästää uuden ajokauden kimppuun ja kertomaan kokemuksia.
Saa nähdä kuinka nyt kevät sujuu, on vähän enemmän intoa päästä aloittamaan ajokausi, kun muutamina edellisinä vuosina. Kovinkaan paljon ei pysty prätkästä tähän hätään kirjoittamaan, kun ei vielä ole oikeen mitään sanottavaa siitä. Koe istuttu on moneen kertaan ja katseltu kaikista kulmista. Mutta minkälainen prätkä on ajettava ja käsiteltävä, sitä ei pysty sanomaan. Onhan se vähän isompi kuin vanhan Virago XV535, mutta ei niin paljon istumakorkeudeltaan. No onpahan jotain kirjoitettavaa kevään ja kesän aikana, kun käy kokemuksia uudestä pyörästä läpi.
Nyt tarvii varmaan viettää hiljaiseloa joka suhteessa pari kuukautta. Sitten päästää uuden ajokauden kimppuun ja kertomaan kokemuksia.
sunnuntai 7. helmikuuta 2010
Moottoripyörämessut Lahdessa 2010
Nyt on sitten nähty Lahden moottoripyöränäyttely. Päällimmäisenä mietteenä jäi päähän kummittelemaan maalaismarkkinamaiset myyjäiset. Siis verrattuina aikasempien vuosien Helsingin MP-messuhin. Tosin käyntipäivä osui sunnuntaille, kun Hesassa on aina käyty lauantaisin.
Jo messulle meno aiheutti 'harmaita hiuksia'. Parkkipaikat olivat täynnä messukeskuksen lähiympäristössä ja järjestysmiehet ohjasivat liikenteen pois. Mutta siihen se ohjaaminen jäikin. Hetken aikaa joutui ajelemaan ihan ilman hajuakaa mihin mennään, kun järjestysmiehiä ei näkynyt missään liikennettä ohjaamassa. Lisää pysäköintipaikkoja löytyi yllättävän kaukaa, ja siellä taas oli liikenteenohjaajia. Mutta tälle välille olisi kaivannut ohjausta tai edes kylttejä mihin mennä. Varsinkaan kun ei tunne kaupunkia ollenkaan. Mutta löydettiin kuitenkin parkkipaikka ja messutkin.
Suuret moottoiripyörämaahantuojat loistivat poissa olollaan. Aivan kuin jo aikaisemmin ilmottivat. Jo sekin vaikuttaa messujen ilmeeseen. Ja asettelu on mielestäni ollut Hesassa aina parempi. Vaate- ja krääsäkauppiaat omassa hallissaan, ja itse asia omassa hallissaan. Lahdessa kun kaikki esillepanijat olivat sikin sokin. Tunnelma todellakin oli markkinamainen. Väkeä ei näin sunnuntaina ollut mitenkään älyttömästi, jopa verrattain vähän, löytyi hyvin tilaa liikkua. Toisin kuin lauantaina, jolloin oli väkeä kuulemma ollut niin paljon, että sisäänpääsyä oli tarvinnut rajoittaa. Ja väkeä jonotuttaa ulkona.
Vaatteiden ja krääsän kauppiaita oli ihan tarpeeksi. Ja tarjoukset sen mukaisia. Näin sunnuntaina tavaroita myytiin halvalla pois, ettei tarvitse kantaa tavaroita mukanaan pois messuilta. Jotain pientä jäi tietenkin mukaan. Niin kuin aina messuita.
Pyöräkuume ainakin nousi huippuunsa messujen ansiosta. Nyt todellakin polttelee, niin pahasti että joutuu harkitsemaan prätkän hankkimista ihan tosissaan. Ja onhan messut olleet aina prätkäilijöiden talvikauden taitos. Tästä kun mennään päivissä eteenpäin tietää, että se ajokausi on alkamassa ihan kuukauden parin päästä.
Kiitos kuitenkin järjestäjille messuista. Hyvä että joku tarttui toimeen kun Hesa aiheutti huokauksen prätkäilijöiden keskuudessaan ilmoituksellaan. Ensi vuoden messuilla todennäköisesti nähdään, oli ne sitten missä vaan.
Jo messulle meno aiheutti 'harmaita hiuksia'. Parkkipaikat olivat täynnä messukeskuksen lähiympäristössä ja järjestysmiehet ohjasivat liikenteen pois. Mutta siihen se ohjaaminen jäikin. Hetken aikaa joutui ajelemaan ihan ilman hajuakaa mihin mennään, kun järjestysmiehiä ei näkynyt missään liikennettä ohjaamassa. Lisää pysäköintipaikkoja löytyi yllättävän kaukaa, ja siellä taas oli liikenteenohjaajia. Mutta tälle välille olisi kaivannut ohjausta tai edes kylttejä mihin mennä. Varsinkaan kun ei tunne kaupunkia ollenkaan. Mutta löydettiin kuitenkin parkkipaikka ja messutkin.
Suuret moottoiripyörämaahantuojat loistivat poissa olollaan. Aivan kuin jo aikaisemmin ilmottivat. Jo sekin vaikuttaa messujen ilmeeseen. Ja asettelu on mielestäni ollut Hesassa aina parempi. Vaate- ja krääsäkauppiaat omassa hallissaan, ja itse asia omassa hallissaan. Lahdessa kun kaikki esillepanijat olivat sikin sokin. Tunnelma todellakin oli markkinamainen. Väkeä ei näin sunnuntaina ollut mitenkään älyttömästi, jopa verrattain vähän, löytyi hyvin tilaa liikkua. Toisin kuin lauantaina, jolloin oli väkeä kuulemma ollut niin paljon, että sisäänpääsyä oli tarvinnut rajoittaa. Ja väkeä jonotuttaa ulkona.
Vaatteiden ja krääsän kauppiaita oli ihan tarpeeksi. Ja tarjoukset sen mukaisia. Näin sunnuntaina tavaroita myytiin halvalla pois, ettei tarvitse kantaa tavaroita mukanaan pois messuilta. Jotain pientä jäi tietenkin mukaan. Niin kuin aina messuita.
Pyöräkuume ainakin nousi huippuunsa messujen ansiosta. Nyt todellakin polttelee, niin pahasti että joutuu harkitsemaan prätkän hankkimista ihan tosissaan. Ja onhan messut olleet aina prätkäilijöiden talvikauden taitos. Tästä kun mennään päivissä eteenpäin tietää, että se ajokausi on alkamassa ihan kuukauden parin päästä.
Kiitos kuitenkin järjestäjille messuista. Hyvä että joku tarttui toimeen kun Hesa aiheutti huokauksen prätkäilijöiden keskuudessaan ilmoituksellaan. Ensi vuoden messuilla todennäköisesti nähdään, oli ne sitten missä vaan.
 |
| Lähettäjä Moottoripyörän satulasta |
 |
| Lähettäjä Moottoripyörän satulasta |
 |
| Lähettäjä Moottoripyörän satulasta |
 |
| Lähettäjä Moottoripyörän satulasta |
 |
| Lähettäjä Moottoripyörän satulasta |
 |
| Lähettäjä Moottoripyörän satulasta |
| ||
| Lähettäjä Moottoripyörän satulasta |
| ||
| Lähettäjä Moottoripyörän satulasta |
maanantai 23. marraskuuta 2009
Summa summarum
Näin pääsi käymään. Kesä tuli ja meni. Samoin kuin prätkäkausi. Montaakaan kirjotusta tänne blogiin ei ilmestynyt kauden aikana. Tosin tuonne toiseen blogiin tuli kirjoiteltua aktiivisemmin. Tosin ne aiheet eivät käsitelleet prätkäilyä. Ei ole välttämättä hyvä asia kirjoitella kahteen eri blogiin asioita, mutta nyt mennään näillä. En rupea enää yhdistämään blogeja. Toisaalta saahan näin pidettyä jonkinlaista rotia asioden suhteen mitä kirjottaa.
Mitä jäi kaudesta käteen? Perusajelua ympäri etelä-suomen mutkateitä. Reilut 4000 km, tarkemmin voi tutkailla tilastoja tuolta nettisivujen prätkät osiosta. Ei mitään isompaa reissua sitten saatu aikaiseksi, mutta jos vaikka ensivuonna. <- kuuluisia viimeisiä sanoja. Mutta kuitenkin... Kesän ajeluista sen verran että eksyin mielenkiintoisille kolminumeroisille teille ajellessani Helsinki-Vantaan lentokentältä kotiin päin. Numeroita en nyt tähän hätään muista, mutta kai ne kartoista joskus selviää. Tulin kentältä Tuusulaan ja sieltä pikku teitä lähelle Lahtea. Ja sieltä Hämeenkosken kautta kotiin Manseen. Hienoja maaseututeitä,mutkia ja mäkiä, kivoja maisemia ja ennen kaikkea vähän liikennettä. Vai muutama motoristi ajelullaan. Voi olla että noille teille palataan vielä ensi kesänä.
Jossain vaiheessa tuli ilmoitus että helmikuun MP-messut on peruttu. Se kyllä otti päähän, olihan messuista muodostunut jonkinlainen pikku traditio keskelle talvea. Niillä sai hyvin katkaistua talven harmauden ja jo vähän suunnattua ajatuksia tulevaan ajokauteen. Vaikka mihinkään varsinaisiin uutuuksiin ei olekaan varaa sijottaa, oli messuilla silti mukava käydä. No nyt bongasin netistä uutisen joka herätti mielenkiiknnon. Lahdessa järjestetään moottoripyörämessut helmikuussa. Ei mitään niin suurta kun Hesan MP-messut ovat, mutta kuitenkin. 3 päiväiset eli pe-su messukeskuksessa ja näytteilleasettajia jo nyt 70. Niitä ei ole suunniteltu Hesan messujen korvaajikse vaan uudeksi tapahtumaksi. Ja uskon että varmasti herättävät meidän mopoilijoiden huomion nyt kun Hesan messuja ei järjestetä. Itse olen ainakin varautunut Lahden messuille. Ja varmaan niistä tännekin jotain raapustan.
Mitä jäi kaudesta käteen? Perusajelua ympäri etelä-suomen mutkateitä. Reilut 4000 km, tarkemmin voi tutkailla tilastoja tuolta nettisivujen prätkät osiosta. Ei mitään isompaa reissua sitten saatu aikaiseksi, mutta jos vaikka ensivuonna. <- kuuluisia viimeisiä sanoja. Mutta kuitenkin... Kesän ajeluista sen verran että eksyin mielenkiintoisille kolminumeroisille teille ajellessani Helsinki-Vantaan lentokentältä kotiin päin. Numeroita en nyt tähän hätään muista, mutta kai ne kartoista joskus selviää. Tulin kentältä Tuusulaan ja sieltä pikku teitä lähelle Lahtea. Ja sieltä Hämeenkosken kautta kotiin Manseen. Hienoja maaseututeitä,mutkia ja mäkiä, kivoja maisemia ja ennen kaikkea vähän liikennettä. Vai muutama motoristi ajelullaan. Voi olla että noille teille palataan vielä ensi kesänä.
Jossain vaiheessa tuli ilmoitus että helmikuun MP-messut on peruttu. Se kyllä otti päähän, olihan messuista muodostunut jonkinlainen pikku traditio keskelle talvea. Niillä sai hyvin katkaistua talven harmauden ja jo vähän suunnattua ajatuksia tulevaan ajokauteen. Vaikka mihinkään varsinaisiin uutuuksiin ei olekaan varaa sijottaa, oli messuilla silti mukava käydä. No nyt bongasin netistä uutisen joka herätti mielenkiiknnon. Lahdessa järjestetään moottoripyörämessut helmikuussa. Ei mitään niin suurta kun Hesan MP-messut ovat, mutta kuitenkin. 3 päiväiset eli pe-su messukeskuksessa ja näytteilleasettajia jo nyt 70. Niitä ei ole suunniteltu Hesan messujen korvaajikse vaan uudeksi tapahtumaksi. Ja uskon että varmasti herättävät meidän mopoilijoiden huomion nyt kun Hesan messuja ei järjestetä. Itse olen ainakin varautunut Lahden messuille. Ja varmaan niistä tännekin jotain raapustan.
tiistai 2. kesäkuuta 2009
Vaatetestausta
Nyt on päästy testaamaan uusia ajovarusteita vähän joka säässä. Ajokauden alun kylmissä säissä ja vesisateissa sekä kunnon helteissä. Säät kun ovat sen verran vaihdelleet täällä Mansen seudulla. Hankin talvella alennusmyynnistä Sweep:in ajotakin, edullisesti tietenkin viime vuoden mallia. Housut on jo aikasemmin hankitta samasta mallistosta. Todella lämpimät vaatteet ja hyvin pitävät vettä. Kummassakin on hyvä tikkivuori jonka saa vetoketjulla kiinni.
Ja ainakin vielä kummatkin vaatteet ovat pitäneet taivaalta tulleen veden ulkopuolella. Vaikka ei niitä ajoja vielä ole hirveissä kaatosateissa ajettu, ainakaan pitkiä reissuja. Vaihdoin myös ajosaappaat uusiin. Vanhoista bootsimallisista rupesi vesi tunkemaan saumoista läpi vaikka kuinka lankkasi ja hoisi niitä. Uudet kengät ovat MP- asun Stepit. Nyt ainakin tuntuvat hyvältä jalkaan ja pitävät vettä. Saa nähdä kuinka muuttuvat käytössä, mutta ei niiden parempaan suuntaan pitäisi mennä kun muotoutuvat jalkaan. Ja hyvällä hoidolla varmaan kestävät monta ajokautta.
Totta kai kunnon helteellä coretex on kuuma ja varsinkin pysähtyessä ja tauoilla hiki virtaa. Ajaessa vaatteet eivät kuitenkaan liikaa hiosta ja lämpö pystyy säätelemään kerrospukeutumisella. Ja onhan moottoripyörä pukeutuminen aina kompromissia turvallisuuden ja mukavuuden välillä. Keveillä vaatteilla ei tule niin kuuma, mutta onnettomuuden sattuessa suojaa ei välttämättä ole tarjolla niin paljon. Eikä Suomen vaihtelevassa säässä pysy välttämättä kuivana, jos pidemmälle lähtee. Sade kun pääsee aina joskus yllättämään.
Ajokauden kuluessa tai sen lopulla tulee tietenkin ajankohtaiseksi ajotakin ja -housujen pesu. Sitten joutuu miettimään mikä on oikea pesuaine goretex materiaalille? Tähän mennessä ajovarusteita on pesty näytekappaleina saaduilla NikWax pesu- ja kyllästeaineella. Hyvin ovat toimineet, mutta aineen kulutus on melkoista. 500 ml pullo ei riitä kun pariin pesuun. Nyt pitää ruveta jo miettimään tulevaisuuden pesuainetta. Erikoisliikkeistä saisi varmaan jos jonkinlaista pesuainetta, mutta mikä aine on parasta hinta-laatu suhteeltaan? Tarvii varmaan seuraavaksi tutustua tähän aiheeseen tarkemmin. Erilaisia goretex pesuaineita myyvät varmaan mp-liikkeet ja tietenkin retkeilytarvikeliikkeet, urheilukaupat ja partiokaupat. Toivottavasti niissä on ammatitaitoista henkilökuntaa, joka tietää asioista. Eikä vain lue pullon kyljestä tai wepista asioita "mutu" tuntumalla.
Seuraava ajankohtainen hankinta onkin sitten kypärä. Ei siinä että vanha olisi rikki tai muuten huono. Siinä vain ei ole irroitettavaa sisävuorta, se kun vaatii kunnon puhdistusta. Nolan, AGV vai Shoei, umpikypärä vai avattava umpikypärä. Monta asiaa mietittävänä. Onneksi asialla ei ole kiire, voi vaikka ensi talvena katsella poistuvia malleja alennusmyynnistä. Tosin näissä merkeissä pysytään, kai? Ei mitään halpamallia, vaan hyvää hinta-laatu suhdetta.
Ja ainakin vielä kummatkin vaatteet ovat pitäneet taivaalta tulleen veden ulkopuolella. Vaikka ei niitä ajoja vielä ole hirveissä kaatosateissa ajettu, ainakaan pitkiä reissuja. Vaihdoin myös ajosaappaat uusiin. Vanhoista bootsimallisista rupesi vesi tunkemaan saumoista läpi vaikka kuinka lankkasi ja hoisi niitä. Uudet kengät ovat MP- asun Stepit. Nyt ainakin tuntuvat hyvältä jalkaan ja pitävät vettä. Saa nähdä kuinka muuttuvat käytössä, mutta ei niiden parempaan suuntaan pitäisi mennä kun muotoutuvat jalkaan. Ja hyvällä hoidolla varmaan kestävät monta ajokautta.
Totta kai kunnon helteellä coretex on kuuma ja varsinkin pysähtyessä ja tauoilla hiki virtaa. Ajaessa vaatteet eivät kuitenkaan liikaa hiosta ja lämpö pystyy säätelemään kerrospukeutumisella. Ja onhan moottoripyörä pukeutuminen aina kompromissia turvallisuuden ja mukavuuden välillä. Keveillä vaatteilla ei tule niin kuuma, mutta onnettomuuden sattuessa suojaa ei välttämättä ole tarjolla niin paljon. Eikä Suomen vaihtelevassa säässä pysy välttämättä kuivana, jos pidemmälle lähtee. Sade kun pääsee aina joskus yllättämään.
Ajokauden kuluessa tai sen lopulla tulee tietenkin ajankohtaiseksi ajotakin ja -housujen pesu. Sitten joutuu miettimään mikä on oikea pesuaine goretex materiaalille? Tähän mennessä ajovarusteita on pesty näytekappaleina saaduilla NikWax pesu- ja kyllästeaineella. Hyvin ovat toimineet, mutta aineen kulutus on melkoista. 500 ml pullo ei riitä kun pariin pesuun. Nyt pitää ruveta jo miettimään tulevaisuuden pesuainetta. Erikoisliikkeistä saisi varmaan jos jonkinlaista pesuainetta, mutta mikä aine on parasta hinta-laatu suhteeltaan? Tarvii varmaan seuraavaksi tutustua tähän aiheeseen tarkemmin. Erilaisia goretex pesuaineita myyvät varmaan mp-liikkeet ja tietenkin retkeilytarvikeliikkeet, urheilukaupat ja partiokaupat. Toivottavasti niissä on ammatitaitoista henkilökuntaa, joka tietää asioista. Eikä vain lue pullon kyljestä tai wepista asioita "mutu" tuntumalla.
Seuraava ajankohtainen hankinta onkin sitten kypärä. Ei siinä että vanha olisi rikki tai muuten huono. Siinä vain ei ole irroitettavaa sisävuorta, se kun vaatii kunnon puhdistusta. Nolan, AGV vai Shoei, umpikypärä vai avattava umpikypärä. Monta asiaa mietittävänä. Onneksi asialla ei ole kiire, voi vaikka ensi talvena katsella poistuvia malleja alennusmyynnistä. Tosin näissä merkeissä pysytään, kai? Ei mitään halpamallia, vaan hyvää hinta-laatu suhdetta.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)