Moottoripyörämatkailua Heinäkuussa 2010

Tulipa sitten ajeltua heinäkuun alkupuolella Pirkanmaan, Satakunnan ja Varsinais-Suomen teitä. Ensin Tampereelta Jämille katsomaan Jämi 75v lentonäytöstäja sieltä viettämään kesälomaa Salon eteläpuolelle Teijoon. Reitti Tampereelta Jämille on tuttu, ja kulkee osin kolmostietä pitkin Ikaalisiin ja siitä sitten pienempää tietä Jämille. Liikennettä heinäkuisena lauantaiaamuna oli yllättävän paljon, jonoa muodostui ja ohituskaistoja pääsi käyttämään. Liikenteessä minua kuitenkin kummastutti ja ehkä vähän huolestutti turvavälien pienuus. Varsinkin todella monella autoilijalla on tapana roikkua siinä moottoripyörän takana aivan liian lähellä. Moottoripyörä kun painaa jarrua, valtaosa autoilijoista ei ole saanut edes siirrettyä sitä jalkaa sinne jarrupolkimelle, kun prätkä on jo pysähtynyt. Siinä on peräänajon vaara todella suuri, ja sitä kautta loukkaantumisen riski. Ja mikä ihme pakottaa siinä jonossa ajaessa päättömiin ohituksiin, varsinkin jos pitää pikkaisen enemmän turvaväliä siihen edellä ajavaan. Siihen prätkän ja edellä ajavan isomman auton väliin on jonkun päättömän ja aivottaman kuskin kuitenkin tungettava vaikka siitä ei sitten eteenpäin enää pääsekään. Ja ohituskaistalla sitten tupeksitaan ja hivutetaan jonon ohi vajaata 100 km/h nopeutta.

Jämillä itsellään oli lentonäytöksessä hyvin järjestetty prätkäpaikoitus. Prätkät pääsi ajamaan Jämi Areenan viereen aivan ylös asti, tukevalle alustalle, melko vartioituun tilaan. Varusteet ja muut uskalsi jättää oman prätkänsä päälle/viereen odottamaan pois lähtö. Niitä ei onneksi tarvinnut kantaa mukanaan koko päivää, minkä alueella vietti. Tuossa olisi muillakin tapahtuman järjestäjillä mahdollisuus ottaa mallia. Ei vaadi suuria järjestää prätkille oma pysäköintialue tukevalle alustalle.

Jämiltä lähdettiin sitten Kuninkaanlähteen kautta etelään kohti Saloa. Tie Kuninkaanlähteen ohi oli yllättävän hyvässä kunnossa ja siitä eteenpäin tie 44 oli hyvässä kunnossa. Eikä liikennettäkään ollut mitenkään liiemmälti. Tähän väliin on pakko kirjata reissun paskin tai huonoin kokemus. Päätin nälkääni pysähtyä ABC Kiikoisiin syömään. Aikaisemmilta reissuilta kun on ollut todellakin hyviä kokemuksia ABC-ketjun palveluista. Mutta täältä tuli sitten ne huonot kokemukset. En tiedä oliko tämä se yksittäinen tapahtuma, poikkeus joka vahvistaa säännön, vai onko tämä aivan normaalia ko asemalla.

Ravintolan puoli ei ollut edes mitenkään täynnä, eli tyhjiä pöytiä oli sekä sisällä että ulkona. Jonoa ei ollut kassalle nimeksikään, eli pääsin kävelemään kassalle tekemään tilauksen suoraan. Tilasin tuiki tavallisen kerroshampurilaisaterian kassa kuitin mukaan klo 19:05. Ja sain sen eteeni vasta klo 19:38. Aterian valmistaminen kesti yli ½ tuntia. En missään ole ruokaani odottanut näin kauan, en täällä kotimaassa enkä ulkomailla, en oikeassa ravintolassa enkä tälläisessä pikaruokapaikassa. Melko kohtuuton aika. Ja kun huomautin tästä tarjoilijalle.
Minä:

Mikähän on tiedän normaali toimitusaika tälläisiin ruoka-annoksiin? En ole koskaan odottanut tälläistä ruokaa näin kauan. Mitenkä meinaatte hyvitellä minua tapahtuneesta?

Tarjoilija:

Kassan olisi pitänyt sanoa että ruokaan voi tällähetkellä mennä 20 minuuttia.

Minä:

Mutta tässähän meni yli ½ tuntia, eikä minulle kukaan mitään sanonut.

Tarjoilija:

Jaa, ei olisi tarvinnut jäädä odottaan sitten jos kerran kesti liian kauan. Tässä mitään hyvitellä.

Minä:

Jaa, olisinko sitten saanut rahani takaisin? En olis tainnu saada. Ei tarvi sitten hyvitellä, mutta tuskin enää tulen tähän paikkaan, enkä kyllä suosittele kavereillekkaan tätä paikkaa.

Ja tuskin muuten ikinä enää pysähdyn ABC Kiikoisiin matkoillani. Ja täytyy harkita noita muitakin ABC paikkoja, ovatko ne minun asiakkuuden arvoisia.

Loppumatka olikin välillä isompaa tietä ja välillä pienempää tietä, mutkia ja mäki peltojen ja metsien vuorotellessa. Tiet olivat melko hyvässä kunnossa Salon ja Raaseporin seudulla, ei ollut pahoja routuvarioita eikä suurempia onglemia. Liikennettä oli yllättävän vähän, tosin Fiskarsin ruukin seutuvilla turisteja tietenkin oli enemmän. Itse pidin kyllä Fiskarsin ruukkia melko yliarvostettuna ja hypetettynä paikkana. Olivathan ne rakennukset ihan kivoja ja kauniita, mutta ei sieltä tälläinen ukonköriläs kyllä mitään irti saanut. Ehkä naisihmiset sitten ovat vain niin trendikkäitä ja näkevät niissä myytävissä tavaroissa jotain mitä miehet eivät. Mutta tulipahan sielläkin käytyä.

Lähettäjä Moottoripyörän satulasta

Raaseporin linna oli kyllä toista maata. Siellä on aikaisemmin ollut poikkeillut, niin oli mukava huomata että Suomessa on tälläisiäkin rakennelmia vielä olemassa. Eihän noita linnoja alumperinkään niin hirveästi ole Suomenniemellä ollut, mutta tämä oli ihan kiva muisto. En tiedä saisiko siitä sitten vielä suuremman nähtävyyden, rakentamalla alueella jonkinlaista tapahtumaan joka päiväksi. Vähän keski-Eurooppalaiseen tapaan. Ainakin Tsekeissä on linnoissa jos jonkinlaista tapahtumaa aina kun ne ovat auki. Mutta hyvät oli opasteet ko paikalle, paremmat kuin taannoin pohjois-Kreikassa, missä oli yksi viitta että tolla on jotain, mutta sen jälkeen ei mitään opastetta. Oli aivan tuuria, että Kreikassa löysi jonkun nähtävyyden.

Lähettäjä Moottoripyörän satulasta

Hangontiellä olikin sitten enemmän liikennettä. Rekkoja tuli satamasta kokoajan, eikä tiellä oikeen päässyt ajamaan nopeusrajoitusten mukaan. Pääsääntöisesti venäläisiä rekkoja, mutta kai se on uskottava että talous on taas nousussa, kun liikennettä on niin paljon. Ja tulipa nähtyä se manner-Suomen eteläisin paikkakin.