Ajokauden kunniaksi tuli ajeltua Humppilaan YCCF:n perinteiseen "kokoontumiseen". Mansesta 11 prätkää kohti Vammalaa ja sieltä >35 prätkää Humppilaan. Mahtava kokemus aloittaa uusi ajokausi pilvettömässä auringonpaisteessa, +20°C lämmössä, ja ajella mutkateitä isossa letkassa. Paljon oli kerhon väkea liikkeellä, jonkun laskun mukaan ainakin 125 prätkää. Hanxille kiitos kahveista ja paikalla olleille kiitos ajo-, juttu-, yms-seurasta.
Vammalasta Humppilaan oli mainiota mutkatietä ajelle. Itse en ollut ikinä tätä tietä ajellu joten kokemus oli uusi. Mutta reitti on tästä lähtien mielessä, ja jos siellä päin ajellaan niin varteenotettaa tietä. Tässä vielä linkit kartoille joista näkee kuinka ajeltiin. MENOREITTI, PALUUREITTI Kartat on tehty Nokia E65 kännyllä, bluetooth GPS paikantimella ja Nokia Sportstracker ohjelmalla. Ja siirretty sitten Google Mapsiin.
Tästä on hyvä jatkaa ajokautta. Kun ollaan näin hyvään alkuun päästy niin se antaa odottaa paljon.
lauantai 25. huhtikuuta 2009
keskiviikko 22. huhtikuuta 2009
Ajokausi 2009 alkoi
Ajokausi 2009 on sitten korkattu. Prätkä haettiin talvisäilöstä Ylöjärveltä. Öljyt vaihdettuna ja pikkuhuollot tehtynä. Taas on edessä monta mutkakilometriä. Ja ensimmäiset kilometrit oli pakko ajaa heti. Ei millään malttanut ajaa suorinta ja isointa tietä kotiin, vaan piti vähän kierrellä ja kaarrella kaupungilla.
Kesän reissuista ei kyllä ole vieläkään mitään selvyyttä. Mutta johonkin sitä pitäisi ajella. Ainakin TM numero 5/09 oli juttu Suomen kantatie 66 :sta. Sehän lähtee tästä Mansen nurkilta Orivedeltä kohti Pohjanmaata eli on hyvin tavoitettavissa. Sitä pitkin voisi vaikka ajella, ja kattella maisemia. Kun se oikea 66 on aikalailla saavuttamattomissa, ainakin vielä. Ties vaikka tekis videonpätkän ja matkakertomuksen kuvien kanssa näillekin sivuille. Mutta sen suunnittelu on vielä alkuvaiheessa. Tosin ajettiinhan vuonna 2001 Saariston rengastiekin TM:n jutun Suomen kauneimmat tiet perusteella, ja sillekkin reissulle lähdettiin aikalailla nopeella päätöksellä. Pyörät alle ja menoksi.
Ei muuta kun kaikille turvallisia kilometrejä ja mukavia ajokelejä. Lisää juttua ja kuvia kesän kuluessa.
Kesän reissuista ei kyllä ole vieläkään mitään selvyyttä. Mutta johonkin sitä pitäisi ajella. Ainakin TM numero 5/09 oli juttu Suomen kantatie 66 :sta. Sehän lähtee tästä Mansen nurkilta Orivedeltä kohti Pohjanmaata eli on hyvin tavoitettavissa. Sitä pitkin voisi vaikka ajella, ja kattella maisemia. Kun se oikea 66 on aikalailla saavuttamattomissa, ainakin vielä. Ties vaikka tekis videonpätkän ja matkakertomuksen kuvien kanssa näillekin sivuille. Mutta sen suunnittelu on vielä alkuvaiheessa. Tosin ajettiinhan vuonna 2001 Saariston rengastiekin TM:n jutun Suomen kauneimmat tiet perusteella, ja sillekkin reissulle lähdettiin aikalailla nopeella päätöksellä. Pyörät alle ja menoksi.
Ei muuta kun kaikille turvallisia kilometrejä ja mukavia ajokelejä. Lisää juttua ja kuvia kesän kuluessa.
perjantai 20. maaliskuuta 2009
Kevään ensimmäinen 2009
Näin siinä sitten kävi. Kevään ensimmäinen on nyt nähty. Prätkä meinaan. Tän kevään ensimmäinen prätkä tuli vastaan tänään (20.3.2009) täällä Mansen seudulla. Joku onnellinen ajeli prätkällä 3-tiellä Rajasalmen siltojen luona, melkein kuivalla moottoriteillä. No isot tiet ovat jo kohtuu kuivia ja hyvin sulaneita, ainakin päivisin. Niin mikäs niillä on ajellssa? Mutta kyllä näillä sivuteillä joita itse joutuu ajelemaan on vielä melko sohjoista, paikka paikoin.
Olen silti kateellinen. Taas nousi mopokuume oikeen toden teolla. Joutuu kyllä muutaman viikon vielä odottelemaan omaa ajokauden alkua. Talviloma tulossa joskus huhtikuun lopulla, jos vaikka silloin saisi oman prätkänsäkin alleen.
Odottavan aika on pitkä, ennenkuin saa prätkän alla. Kesä tosin menee taas liian nopeasti, ja syksyllä harmittaa kun jäin niin monta reissua ajamatta. Mutta mitään ei suunnitella, ajetaan vain...
Olen silti kateellinen. Taas nousi mopokuume oikeen toden teolla. Joutuu kyllä muutaman viikon vielä odottelemaan omaa ajokauden alkua. Talviloma tulossa joskus huhtikuun lopulla, jos vaikka silloin saisi oman prätkänsäkin alleen.
Odottavan aika on pitkä, ennenkuin saa prätkän alla. Kesä tosin menee taas liian nopeasti, ja syksyllä harmittaa kun jäin niin monta reissua ajamatta. Mutta mitään ei suunnitella, ajetaan vain...
torstai 8. tammikuuta 2009
Bensan kulutuksesta...
Katselin eilen 7. tammikuuta 2009 MTV3:lta Myytinmurtajat ohjelmaa ja siinä oli aika mielenkiintoinen juttu bensankulutuksesta. Ajoivat autolla rekan perässä niin lähellä että rekan muodostama ilmavirta tai imu säästää bensaa. 90 km/h vauhdilla ja eri etäisyyksillä tuli aika mielenkiintoisia tuloksia. Bensan kulutus pieneni parhaimmillaan miltei 40%. Tosin tämä pienennys vaati vain 3 metrin etäisyyden rekan perästä. Sulaa hulluutta ajaa niin lähellä. Mutta 30 metrin etäisyys rekan perästä tiputti kulutusta jo 11%. Tuo 30 metrin etäisyyskin taitaa olla liian pieni 90 km/h nopeudesta, jos hyvällä kelillä suositeltu turvaväli edellä olevaan on 4-5 sekunttia. 90 km/h on 25 m/s ja jos turvaväli on 4 sekunttia, olisi turvaväli metreinä 100 m. Tosin en kyllä ole kenenkään nähneen näin pitkällä turvavälillä maantiellä ajavan. Taitaa se turvaväli yleensä olla 2-3 sekunnin luokkaa, mutta tuollakin ajalla turvallinen etäisyys olisi 50-75 metriä.
Mutta silti mielenkiintoinen huomio tuo bensankulutuksen tippuminen, kun peesaa rekkaa. Nuo tuloksethan ovat vain kokeellisia radalla ajettuja ja mitattuja. Kuinkahan on asianlaita todellisessa liikenteessä? Tuskin päästään kovinkaan kummoisiin bensankulutus säästöihin, jos pidetään edes välttävää turvaväliä ja ajetaan vaihtelevassa liikennevirrassa. Enkä rupea edes itse käytännössä kokeilemaan tuota asiaa.
Kuinkahan tuo rekan tai edellä ajavan auton imu vaikuttaa moottoripyörään? Onko samanlaisia vaikutuksia bensan kulutukseen? En tiedä, enkä tätäkään rupea käytännössä kokeilemaan. Tämä nyt on vaan tälläinen talven ratoksi heitetty ajatusleikki. On kuitenkin turvallisempaa ajaa hyvällä turvavälillä ja seurata liikennettä, kuin yrittää saa aikaiseksi bensansäästöä oman ja muiden liikenneturvallisuuden kustannuksella. Kyllä ne säästöt siinä kulutuksessa on saatava jostain muualta.
Mutta silti mielenkiintoinen huomio tuo bensankulutuksen tippuminen, kun peesaa rekkaa. Nuo tuloksethan ovat vain kokeellisia radalla ajettuja ja mitattuja. Kuinkahan on asianlaita todellisessa liikenteessä? Tuskin päästään kovinkaan kummoisiin bensankulutus säästöihin, jos pidetään edes välttävää turvaväliä ja ajetaan vaihtelevassa liikennevirrassa. Enkä rupea edes itse käytännössä kokeilemaan tuota asiaa.
Kuinkahan tuo rekan tai edellä ajavan auton imu vaikuttaa moottoripyörään? Onko samanlaisia vaikutuksia bensan kulutukseen? En tiedä, enkä tätäkään rupea käytännössä kokeilemaan. Tämä nyt on vaan tälläinen talven ratoksi heitetty ajatusleikki. On kuitenkin turvallisempaa ajaa hyvällä turvavälillä ja seurata liikennettä, kuin yrittää saa aikaiseksi bensansäästöä oman ja muiden liikenneturvallisuuden kustannuksella. Kyllä ne säästöt siinä kulutuksessa on saatava jostain muualta.
maanantai 5. tammikuuta 2009
Kokemuksia huoltoasemista
Näin talven keskellä pikku kirjoitus omista kokemuksista eri huoltoasemilta. Tällä kertaa ei ajeltu moottoripyörällä, mutta onpa tässä blogissa aiemminkin sivuttu asioita muualtakin kuin prätkän selästä. Samanlailla niitä ajatuksia ja mielipiteitä tulee päähän autonpenkilläkin. Jatkossa voisi jopa ajatella jonkinlaista juttusarjaa eri huoltoasemista, joihin ajelureissuilla törmäilee. Tämän kertainen kirjoitusaihe tuli mieleeni tuossa päivällä kun Skodan tankki huusi tyhjyyttään ja poikkesin paikalliselle Teboilille tankkaamaan.
Sen verran kylmää ja kosteaa ilmaa on Mansessa viime päivinä pidellyt että auton lasit on joka aamu, tai ilta välillä on yövuorojakin, olleet umpijäässä. Niitä on sitten raaputeltu oikeen urakalla. Ihmeen hyvin on Skodan lukot olleet sulana, niihin tuhauttelin lukkosulaa ja lukkoöljyä vielä silloin kun lämpötila oli plussan puolella. Mutta ei sitten missään vaiheessa tullut mieleen tunkea sitä lukkoöljyä bensatankin korkkiin. Bensatankin luukku on ihan lukotonta tuosta vaan aukeavaa mallia, mutta korkissa on lukko. Epilän Teboilin pihassa siinä 95E:n vieressä ei sitten bensatankin korkki auennutkaan. Oli ihan umpijäässä, avain ei meinannut ensin mennä edes lukkopesään ja kun sen sinne sai ei sitten hievahtanutkaan mihinkään suuntaan. Eikun Teboilille sisään ja ostaan ensin alkuun lukkosulaa, se vanha omahan on varaston hyllyllä kotona. Niin kuin aina kun lukkosulaa tarvitsisi, se on joko siellä auton sisällä lukot jäässä tai sitten kotona kilometrien päässä.
Eipä ollut Teboilin myyjätär ihmeissään, totesi vaan että et ole tälle päivälle ensimmäinen. Yksi on jo katkaissut avaimensa bensatankinlukkoon. Ja samaan syssyyn jatkoi että ota tosta lukkosula, odota hetki tuon sinulle muovipussillisen kuumaa vettä, millä sulattelet lukon auki. No työvoittohan siittä tuli, 10 minuutin aherruksen jälkeen bensatankin korkki aukesi ja sain tankattua. Onneksi ei ollut kiire mihinkään.
Mutta kyllä Epilän Teboilin myyjätär yllätti positiivisesti. En kerinnyt kissaa sanomaan kun jo oma-alotteisesti toi sitä kuumaa vettä muovipussissa. Vaikka viime aikoina on parjattu ja kommentoitu bensa-asemien palvelualttiudesta ja autojen päälle ymmärtämisestä, niin tämä oli kyllä jo todellista palvelua. Vaikka bensan hinta oli varmaan siinä Mansen keskitasolla 1,129 €/l, halvemmallakin matkan varrella tarjottiin, oli palvelu sen verran hyvää että tästä asemasta voisi saada vaikka vakitankkauspaikan. Tähän on helppo poiketa sekä autolla että moottoripyörällä vaikka ei ihan työmatkan tai muiden ajoreittien varrella olekaan. Mutta on kuitenkin sopivasti lähellä kotia.
Näin todella subjektiivisena, tosin empiiriseä kokemuksena, ja muilta mielipidettä kysymättä, vain tämän yhden kerran perusteella, arvostelen nyt Epilä Teboilin vanhalla kouluarvostelulla asteikolla 4-10.
Teboil Epilä: arvosana 8+
Sen verran kylmää ja kosteaa ilmaa on Mansessa viime päivinä pidellyt että auton lasit on joka aamu, tai ilta välillä on yövuorojakin, olleet umpijäässä. Niitä on sitten raaputeltu oikeen urakalla. Ihmeen hyvin on Skodan lukot olleet sulana, niihin tuhauttelin lukkosulaa ja lukkoöljyä vielä silloin kun lämpötila oli plussan puolella. Mutta ei sitten missään vaiheessa tullut mieleen tunkea sitä lukkoöljyä bensatankin korkkiin. Bensatankin luukku on ihan lukotonta tuosta vaan aukeavaa mallia, mutta korkissa on lukko. Epilän Teboilin pihassa siinä 95E:n vieressä ei sitten bensatankin korkki auennutkaan. Oli ihan umpijäässä, avain ei meinannut ensin mennä edes lukkopesään ja kun sen sinne sai ei sitten hievahtanutkaan mihinkään suuntaan. Eikun Teboilille sisään ja ostaan ensin alkuun lukkosulaa, se vanha omahan on varaston hyllyllä kotona. Niin kuin aina kun lukkosulaa tarvitsisi, se on joko siellä auton sisällä lukot jäässä tai sitten kotona kilometrien päässä.
Eipä ollut Teboilin myyjätär ihmeissään, totesi vaan että et ole tälle päivälle ensimmäinen. Yksi on jo katkaissut avaimensa bensatankinlukkoon. Ja samaan syssyyn jatkoi että ota tosta lukkosula, odota hetki tuon sinulle muovipussillisen kuumaa vettä, millä sulattelet lukon auki. No työvoittohan siittä tuli, 10 minuutin aherruksen jälkeen bensatankin korkki aukesi ja sain tankattua. Onneksi ei ollut kiire mihinkään.
Mutta kyllä Epilän Teboilin myyjätär yllätti positiivisesti. En kerinnyt kissaa sanomaan kun jo oma-alotteisesti toi sitä kuumaa vettä muovipussissa. Vaikka viime aikoina on parjattu ja kommentoitu bensa-asemien palvelualttiudesta ja autojen päälle ymmärtämisestä, niin tämä oli kyllä jo todellista palvelua. Vaikka bensan hinta oli varmaan siinä Mansen keskitasolla 1,129 €/l, halvemmallakin matkan varrella tarjottiin, oli palvelu sen verran hyvää että tästä asemasta voisi saada vaikka vakitankkauspaikan. Tähän on helppo poiketa sekä autolla että moottoripyörällä vaikka ei ihan työmatkan tai muiden ajoreittien varrella olekaan. Mutta on kuitenkin sopivasti lähellä kotia.
Näin todella subjektiivisena, tosin empiiriseä kokemuksena, ja muilta mielipidettä kysymättä, vain tämän yhden kerran perusteella, arvostelen nyt Epilä Teboilin vanhalla kouluarvostelulla asteikolla 4-10.
Teboil Epilä: arvosana 8+
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)